Elmo on tekojen mies, kuten tänään totesin, kun Elmo päätti laittaa pisteen ihmisten säälittävälle yritykselle kasvattaa koiraa. Jos kerran tuomari Turussa sanoi, että on saatava lisää fylliä kroppaan niin hoidettakoon asia pois kerralla päiväjärjestyksestä...

Sillä aikaa kun siivosin yläkertaa Elmo päätteli miten koiranruokakaappi avataan ja nautiskeli pikku brunssin (aamuruuasta oli kulunut sentään jo yli puoli tuntia). Suoraan kun rouhii menemään viiden litran ämpäristä niin tietää lopulta ruokaa saaneensa... Tosin en osaa yhtään sanoa kuinka paljon Elmo ehti syödä ennenkuin tulin alakertaan ja huusin: VOI PER.. ja MITÄ HEL.. ja monta muuta. Elmo ei kerro, mutta nuoleskeli huuliaan kyllä melko pitkään. ...ja vesikuppikin on kelvannut nyt kertaa viisi sen jälkeen...

Oletettuun sapuskamäärään nähden kaveri voi kuitenkin hyvin, mitään merkkejä huonovointisuudesta ei ole ilmaantunut, joten tarkkailen tilannetta edelleen... Onhan tässä silti sekin hyvä puoli, että meidän Elmo se ei ole todistettavasti nirso, ei tartte keitellä erikoisherkkuja meillä ei...

Jälkiruuaksi kelpasi hyvin ulkona vielä kotimainen koivu.