Pari utuista tunnelmapalaa nyt kun kesäloma on loppunut. Mekin on nimittäin nyt pujoteltu, pompittu ja kiivetty. Tai oikeastaan Elmo on tehnyt tuon kaiken pontevan haukun kera ja minä olen yrittänyt pysyä mukana... Eli olemme olleet Agilityn alkeiskurssilla ja hauskaa on ollut. Valitettavasti vain vuorotyö rajoittaa pahasti harrastuksen jatkomahdollisuuksia. Ehkä jonain päivänä...

Pieni kertomus Agilitysta á la Elmo. Elmon mielestä Agility-radalla pitää juosta lujaa ja koko ajan. Pysähtyneet hetket on muita varten; Elmo karkaa A-esteelle, juostenkusee kentän laidan puskaan tai tekee tikusta asiaa.. Eräällä oppitunnilla kouluttaja oli selittämässä minulle jotain esteiden ylittämiseen liittyvää, kun yhtäkkiä muut kurssilaiset hörähtivät nauruun. Kun käännyimme kouluttajan kanssa katsomaan oli Elmo selkämme takana löytänyt kuusen kävyn, jonka ympärillä oli solmittuna kengän nauha. Tätä huikeaa lelua Elmo heitteli umpitohkeissaan ilmaan, syöksyi hakemaan, tapaili etutassuillaan jne. eli oli Elmomaisesti täydessä vauhdissa. Yritä siinä sitten olla tosissaan.

kepit, kepit, kepit, ketip, petik, tekip, petki. HYVÄ, hienosti meni!