Olin unohtanut, että maailma on kesällä näin ihanan vihreä. Sitä odotellessa...
Minun elämässäni on alkanut tänä vuonna täti-asian vuosi. Minusta on tulossa keski-ikäinen täti-ihminen ja koen tämän vakavan asian vaatimukset raskaina harteillani. Olen päättänyt pyhittää koko vuoden asian syvämietteiseen pohdiskeluun. Jo viime vuoden puolella aloin ajamaan vanhoja harrastuksiani alas, siivosin kaappeja ja selkeytin ylipäätään elämäni vastuualueita, jotta uudelle on tilaa tulla.
Ensinnäkin täti-asia ei ole yleisesti kovin seksikäs aihe. Silti maailman on puolillaan täti-ihmisiä. Eikö ketään kiinnosta minkälaisia tätejä me maailmaan tuotamme? Eikö kukaan ole huomannut, että meiltähän oikeastaan puuttuu dynaaminen ja säkenöivä tätikulttuuri?
Itse olen tullut asiaa mietittyäni siihen tulokseen, että olen nyt käännekohdassa jossa kehityskulkuni kääntyy joko suuntaan: ”V****mainen akka” tai ”Suloinen täti”. Molemmilla suunnilla on toki puolensa, mutta tuntuu, että suunta on valittava pian. En halua ajautua johonkin vain pelkkää laiskuuttani.
Vuosi 2011 tulee siis olemaan tässä blogissa virallinen täti-vuosi, jonka aikana työstän oman ajatukseni ja toimintamallini tästä ikiaikaisesta ja velvoittavasta tehtävästä ja elämäntavasta.
Muutamia kysymyksiä on jo noussut heti pintaan vaikka vasta juuri helmikuu alkoi.
Jos on noin periaatteessa valtavan kuuliainen kunnon kansalainen, joka äänestää kaikissa vaaleissa, noudattaa lakeja ja määräyksiä, pyrkii aina vaan terveellisempiin elämäntapoihin ja yhteiskunnalle halvempiin painoindekseihin ja maksaa veronsa hyväntuulisesti tukeakseen pohjoismaista hyvinvointivaltiota niin onko silloin oikeus edes pariin pieneen paheeseen?
Ja saako valita itse paheensa mikäli ne eivät aiheuta vaaraa tahi yletöntä haittaa muille kanssamatkustajille?
Ja onko pakko kertoa muille mitä ne paheet on?
Voiko vaan laittaa rastin ruutuun, että ”joo, paheet on käytössä” sen enempiä selittelemättä? Jää sitten asiasta kiinnostuneitten tahojen mietittäväksi, että polttaako se sikareita, päästääkö se koiransa irti taajamassa vai onko sen seksielämä jotenkin epäsovinnaista vai mitä ihmettä.
Ja vielä erityisesti nyt juuri mieltäni askarruttaa, että…
Pitääkö hankkia ”mummopiikit” kengänpohjiin kun työterveyshuollon seinällä oli juliste joka vihjaili aika suoraan, että se minunkin rikkinäinen polveni on seurausta varomattomuudesta ja kenkien liukuesteiden puuttumisesta?
Kommentit