Kuinka paljon onkaan juttuja hauskoista sattumuksista liittyen Suomen kielen ja Eestin kielen sekaannuksiin. Lisään risun kasaan omalta osaltani. Heti aluksi on sanottava, että kielet eivät ole samanlaisia! Jokunen sana erehdyttävästi huijaa luulemaan, että ollaan melkein selvillä vesillä ja sitten taas sukelletaan…

Hauskaa on kuitenkin. Palohälytin ”karjuu” ja siinä on ”nuppu” jota painamalla sen saa hiljenemään. Kaapelimies soitti lukitulta alaovelta tullessaan ja sanoi: ”Ma olen siin ukse juures.” (Nyt toimii muuten netti ja näkyy TV). Sisäänpääsy on ”sissepääs” ja ulospääsy ”väljepääs” ja paikallisesta prismasta löysin Aura-juustoa nimellä ”sinihallitusjuust” (home on hallitus). Porilaisen mielestä on mukavaa, että uimahallin (ujula) seinällä lukee teksti: ”Ole kui kala vees” –ovat täälläkin siis ”kui”-ihmisiä…

Oman lukunsa tuovat asiat, jotka olen kuullut tai käsittänyt väärin. Linja-autopysäkki, jolla pitää vaihtaa autoa kun menen kouluun on nimeltään ”Hallivanamehe”. En saanut moneen päivään kunnolla selvää nimestä, joten ristin pysäkin mielessäni ”Pallivahaksi”. Takavuosien komediahahmo Marja Tyrnihän oli kotoisin Pallivahasta (ja onhan se muuten asuinalue Turussa ihan oikeastikin). Sittemmin google-kääntäjän kanssa olen todennut, että halli-vana-mehe on (luultavasti) harmaa vanha mies…

Google-kääntäjään ei muuten kannata liiemmin luottaa. Se suomentaa ja eestintää asioita aika villisti (ja muitakin kieliä ei sen puoleen). Se mm. väittää, että nuha on külm pea (kylmä pää) mikä saa tutorini hymyilemään, jonka jälkeen epäilen myös sitä onko yskä köhä tai kurkkukipu kurguvalu. Onneksi ei ole vielä tarvinnut mennä apteekkiin pyytämään lääkettä kylmään päähän tai muihin eksoottisiin vaivoihin.

Väärin ymmärretty, mutta onnistunut, oli myös polttopuiden ostoreissuni. Asunnossani on kamiina ja nyt kun täälläkin on ulkolämpötila pudonnut reiluun kymmeneen asteeseen alkoi mieleni tehdä takkatulta. Olen joka päivä kävellyt huoltoaseman ohi, jonka oven päällä lukee ”pood” (lausutaan poot). Päättelin terävästi, että puitahan siellä myydään ja niin myytiinkin. Jälkeenpäin sytytti, että puotiahan se tarkoittaa, mutta puita sen kyltin avulla löysin… Koivu on muuten ”kask”.

Noin muuten täällä ei tapahdu juuri mitään tällä viikolla. Ainakin nyt sataa vettä, joten ei viitsi kävelemäänkään mennä ja pöydällä on vino pino koulutehtäviä, jotka odottavat tekemistä. Vasta ensi viikolla alkaa koulussa lähiopetus. Totuttelen siis nyt rauhassa uudelleen tämmöiseen opiskelijaelämätyyppiseen ”kahva heiluu kattilassa mutta ei haittaa” –elämään. Vedenkeittimen virtanuppi ei pysy päällä, jollei laita suolasirotinta väliin (on osoittautunut just oikean kokoiseksi) ja lämminvesivaraaja tiputtaa lasten muoviämpäriin vuorokaudessa vaihtelevan määrän vettä.

Noh, pokeritermein: kortit on jaettu ja näillä mennään.