Mikähän siinä on, että jos Remonttimiehellä on mukanaan apumies niin se ei koskaan puhu mitään? Mä olen nyt tässä kattellu tätä kaartia, joka meillä käy ja kukaan muu niistä ei puhu mitään paitsi tää pääasiallinen Remonttimies. Olenkin nimennyt näitä muita seuraavasti (ihan siis mielessäni vaan): Johdon Assistentti = apumies, Oletettu Putkiheppu = mahdollisesti putkimies, Sähkäri = Sähkömies (joka on muuten poikkeuksellisen puhelias –ja oletan, että ilmanmuuta aiheuttaa lörpöttelyllään pahennusta muussa ammattikunnassa), Sähkärin kesäapulainen = nuori mies, joka seisoo tiellä.

Voi olla, että tilanteet tekee kiusalliseksi myös tämä minun Savolais-Satakuntalainen persoonallisuuteni, joka ei jollain tasolla kommunikoi yhteen tämän Pelkästään Satakuntalaisen luonteen kanssa. Tulkoon taas kerran todettua, että kyllä vaan, minun mielestäni, ehdottomasti Suomessa ON kulttuuri- ja luonnealueita, jotka ovat yhtä kaukana toisistaan kuin mopsi ja vinttikoira.

Kun savolainen alkaa keskustelemaan valittavana olevasta lattialaatasta se sanoo jotenkin näin: ”Mäne tiijä. Voihan se olla taj olla olemattakii, mutta tämmöstä mää oattelin tai melekein jo mietinnii, mutta soattaahan se olla, melekeen varmastikkii, että se onnii sun iteas parempi?”

Kun taas Satakuntalainen istuu vastakkaiselle puolelle pöytää, ottaa lippalakin päästä pois ja laittaa pöydälle vierekkäin kaksi erilaista lattialaattamallia.

–Ja se oli niinkun siinä! Turhina sanoja ei tarvita satakuntalaisen mielestä. Asia tuli harvinaisen selväksi. Nyt siis pitää valita laatta eli mahdollisesti sormella tökätä mieleistä, sanoa: ”toi”, nousta pöydästä ja lähteä eri suuntiin.

Tässä kiusallisessa tilanteessa sitten savolaissatakuntalainen sanoo puolipaniikissa:

”Ihan sama. Valitte sää. Kumpikin on hyvä.” (huomatkaa kun yritän pitää lauseet lyhyinä ja viestin selvänä).

Satakuntalainen vilkaisee kulmien alta silmiini ja urahtaa:

”Nii tua, kumpi otetaa?”

Lisääntyvässä paniikissa sanon:

”No, kumpi niistä nyt ois parempi. Ööö, oisko se tuo tai emmää tiiä. Onko toinen kalliimpi kun toinen (toiveikkaana)?”

Satakuntalainen:

”Samanhintasia.”

Ja niin jatkuu edelleen (huokaus).

Eli näistä lähtökohdista ei voi olla varma, että onko tää Johdon Assistentti esimerkiksi hiljaa sen takia, kun se pelkää ryhtyä keskusteluun mun kanssa, kun se on huomannu, että siitä tulee pitkää ja kiusallista ja epäselvää jaarittelua, josta se ei pääse perille …vai onko se hiljaa sen takia, että joku remontti-etiketti, josta mulle ei oo kerrottu mitään kieltää kaikkia muita paitsi varsinaista Remonttimiestä puhumasta?

Hiippailen siis täällä (sivumennen sanottuna omassa kodissani) ja yritän olla sopivasti pois tieltä ja sopivasti saapuvilla jos on jotain kysyttävää.

On niitä silti, jotenkin hauskaa seurata touhuissaan. …eikä tartte pelätä, että omista hommista ei tulis valmista. Häiriöt on tosi nopeita, ja keskustelut ytimekkäitä kuten esimerkiksi eilen:

Remonttimies: ”Onks teil tua, lapioo?”

Minä: ”Varastossa.”

Remonttimies. ”Onks se tua, tasapäine?”

Minä: ”En usko.”

Remonttimies: ”Ei haittaa.”

 

”Remonttipäiväkirjasta:

Olen jo pitkään toivonut tilaisuutta kirjoittaa ” ihan jostain muusta”. Saunaremontti antaa minulle täydellisen tilaisuuden pitää taukoa koirablogin ähertämisestä ja heittäytyä nautiskelemaan kirjoitusharrastuksesta vähän eri muodossa. Remontti kestää Remonttimiehen arvion mukaan ”noin kuukauden” eli siitä päätellen tämä tilapäisjärjestely päättyy syksyn värikkäiden lehtien havinaan (tai viimeistään joulun korvalla), jonka jälkeen palaan takaisin JätkänPätkien arkeen.”

                                                                                                 

- Sirkku