Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia "rajoja". Unessa on erilaisia vaiheita, joiden aikana herääminen on erilaista.

Unien näkemisen oletetaan olevan miljoonia vuosia sitten kehittynyt biologinen ominaisuus, koska ihmisen lisäksi niin monien eläinlajen oletetaan näkevän unia. Unien näkemisen tehtävää ei eläimillä eikä ihmisellä tiedetä varmasti. Oletettavasti unia näkevät kaikki tutkitut nisäkkäät ja linnut, mutta tästä voidaan tehdä vain epäsuoria päätelmiä, ja vaarana on antropomorfismi. Eläimiltä ei voida kysyä, näkevätkö ne unia.

Monet eläimet, kuten sammakko ja salamanteri, eivät näytä nukkuvan koskaan. Nisäkkäistä suuret pedot nukkuvat eniten ilmeisesti siksi, että niiden ei tarvitse nukkuessaan pelätä hyökkääjiä. Monilla eläimillä on vilkeunivaiheita, mutta ei ole varmaa, näkevätkö nämä eläimet unia lainkaan samalla tavoin kuin me ihmiset. Nukkuessaan ihmiset ja eläimet eivät liikuta kehoaan eivätkä raajojaan unien mukana, koska aivokuoressa oleva mekanismi estää kehon liikkeet unen aikana. Tutkijat ovat kuitenkin oppineet estämään mekanismin toiminnan keinotekoisesti. Näin on voitu selvittää, minkälaisia unia eläimet näkevät. Esimerkiksi kissan on tulkittu uneksivan lähinnä saaliin takaa-ajamisesta ja saaliilla leikkimisestä.

Tutkimusten mukaan muutamat eläimet näkevät REM-unta pidemmän aikaa kuin ihminen nukkuessaan, esimerkkeinä kissa, koira, siili, opossumi ja aasiannorsu.

"Nauttikaa lepopäivistä", toivoo Elmo

Tekstit: Wikipedia