Olin tänään eestienkielen kurssin loppukokeessa. Testi vaikutti helpolta, jää nähtäväksi miten oikeasti meni. Tallinna Tervishoiu Kõrgkool on nyt minun osaltani suoritettu. Olen menossa ensi maanantaina perhelääkärin vastaanotolle harjoittelemaan ja olenkin ollut erittäin ilahtunut siitä, että anatomia noin ulkoisesti on erittäin helppoa oppia myös eestiksi. Vai mitä arvelet? Kehonosade nimetus: pea, selg, rind, käsi, sõrm, jalg ja varvas. Päästä löytyy: silm, kõrv, nina, suu, huul ja hammas. Nahan sisältä löytyvät osat toivottavasti toimivat täälläkin latinaksi...

Kävin tänään siellä lääkäriasemalla. Lääkäri ei ollut paikalla, mutta sairaanhoitaja-Alla oli. Ei puhu muuten lainkaan englantia (eikä suomea). Jää nähtäväksi miten harjottelu sujuu kun sairaanhoitosanastoni eestin kielellä rajoittuu pitkälti lauseisiin: “Mul on külmetus“ (olen vilustunut) ja “mul jookseb sõrm verd“ (sormesta juoksee veri). Lisäksi tiedän, että “pea käib ringi“ –tarkoittaa, että huimaa (no selvähän se, jos pää käy rinkiä) ja “haige inimene“ on sairas ihminen. Voi olla, että istun nurkassa hymyilemässä seitsemän viikkoa...

Säätila on ajankohtainen asia myös. Säätilahan on aina ajankohtainen, mutta kun seurustelee Portugalista ja  Kanarian saarilta tulevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa (kyllä vaan, Gran Canarialla on sairaahoitajakoulu) ollaan nyt siinä vaiheessa syksyä, jolloin nämä opiskelijat puhuvat säätilasta sanoilla “very cold“ ja “freezing“. Suomessa onkin ilmeisesti tänään laajalti saatu ensilumi. Tallinnassakin oli aamulla + 0 astetta. Olen valinnut helpoimman tien ja nyökyttelen kauhistuneen näköisenä heidän kanssaan tälle kylmyydelle.

Olen oppinut koulussa myös, että “sajab vihma“ tarkoittaa, että sataa vettä, “sajab lund“ tarkoittaa tietenkin, että sataa lunta. “Tuisune ilm“ on lumituisku. “Sajab rahet“ on rakeita ja “lörtsi“ on räntää. Tässä kohdalla tsekkiopiskelijat putosivat pelistä. Opettajakaan ei osannut kuvailla heille englanniksi mitä rakeet ovat. En viitsinyt hämmentää seosta kysymällä mitä tykkylumi tai loska on, no enpä olisi niitä osannut englanniksi kysyäkään. On hauskaa miten monenlaisia sanoja pohjoiset kansat ovat keksineet kuvaamaan lumen eri olomuotoja.

Minä en siis sano tänä vuonna, että nyt kun autoon vaihdettu talvirenkaat niin antaa talven tulla. Minä sanonn tänä vuonna, että nyt on sanasto hallussa, että ei kun lunta tupaan vaan! Ei pääse talvi yllättämään tällä kertaa. Todennäköisempää tosin on, että täällä “sajab vihma“ siihen saakka, kunnes on minun aika palata Suomeen (tai enintään saadaan lörtsiä). Aika kuluu todella nopeasti. Olen ollut täällä yli kuukauden. Reilun viikon kuluttua reissu on jo puolessa välissä. Tulin Tallinnaan T-paita päällä, kohta saa kaivaa talvikengät esiin...

”Ei mittää”, sanos porilaine.

Se tarkottaa Suomen kielellä: ”Nyt minun pitääkin jo lähteä. Oli mukava tavata ja nähdään taas!”